Hyvä ruoka, parempi leiri
Kilke-suurleirillä asutaan leirikylissä. Jokaisessa alaleirin leirikylässä on noin 500 asukasta. Kaikkihan tietävät, että keittiö on kodin sydän. Kyläkeittiö on siis kylän sydän. Kyläkeittiössä syödään 4 ateriaa päivässä; aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Ruokailuiden välisenä aikana ja etenkin illalla on kyläkeittiön ruokasali käytettävissä leirin ohjelmaan. Pöytien ääressä on mukava askarrella, pitää palavereita, suorittaa leirikasteita, juhlia syntymäpäiviä, laastaroida haavoja jne.
Lue koko suunnitelma (versio 15.6.2010) liitetiedostosta!
Jokaisella alaleirillä on muonitusmestari, joka vastaa yhdessä muonitustiimin ja oman tiiminsä kanssa alaleirin muonituksesta.
Jokainen alaleiri pestaa itse kyläkeittiöiden henkilökunnan. Jokaisesta savusta on tultava henkilöstöä kyläkeittiöön suhteessa savun kokoon. Jokainen kylä, (kyläkeittiökympit ja kyläpäällikkö) rekrytoi oman kyläkeittiönsä väen kylän leirisavuista ja vastaa siitä että tarvittavat vähimmäisvaatimukset mm. hygieniapassien suhteen tulevat täytetyiksi. Viimekädessä alaleiri yhdessä Kilkkeen muonitustiimin kanssa vastaa siitä että kyläkeittiöt ovat oikein resursoidut: määrä, laatu, kyvykkyydet, hygieniapassilliset tms. Tavoite on hankkia sekä ammattilaisia, että opettelevia tekijöitä, uusia leirejä silmällä pitäen.
Kyläkeittiöiden toiminnasta leirin aikana vastaavat kyläkeittiökympit (vuoropäälliköt). Kyläkeittiöissä työskennellään kahdessa vuorossa. Molemmissa vuoroissa on vuoropäällikkö ja hänellä keskimäärin 11 apulaista. Apulaisten määrä vaihtelee keittiön tuotannon mukaan. Osa keittiöistä tuottaa ruokavalioita, kasvisruokaa ja osa muonittaa perusmuonitusta. Keittiöiden luonne, eli mitä keittiö tuottaa, ratkaisee tekijöiden osaaminen. Osaavimmat saavat haastavimmat tuotannot hallittavakseen.
Kyläkeittiön henkilökuntaa tarvitaan siis noin 24 - 30 leiriläistä. Leirin jokaisena päivänä, paitsi vierailupäivänä, on puoli vuorokautta vapaavuoroa ja silloin vapaalla oleva henkilökunta tekee, mitä itse haluaa, olipa se sitten hengailua kahvilassa tai leirin ohjelmaan osallistumista. Myös tuplapestit ovat ihan mahdollisia: muutama keittiövuoro ja muun ajan voi olla esimerkiksi ohjelmapisteessä.
Kilke - leirin kyläkeittiön rakentaminen, varustelu ja toiminta
Kyläkeittiön toimintamalli, rakenne ja varustelut on testattu kesällä 2008 Kohina-piirileirillä. Tätä toimintamallia on muokattu ja kehitetty monen ihmisen voimin, ja tämän mallin mukaan toimimme Kilkkeellä. Olen tehnyt tämän materiaalin ja suunnitelman ja annan mielelläni lisätietoja keittiöstä, joten kerro yhteystietosi, pestisi ja kysymyksesi, niin vastaan sinulle ja tärkeitten muutosten osalta täydennän tarvittaessa myös tätä suunnitelmaa. Yhteystiedot: korhospauli [ät] gmail [dot] com tai 040 5626099
Leirin muonitusmalli - Kyläkeittiöt
Kilkkeellä on 4 alaleiriä ja lisäksi perhe- ja palveluleirit: Kaleva, Tuikku, Raffu, Lapa + Perhekylä Pöpö ja Palvelukylä Leivo. Jokaisessa alaleirissä on 4 tai 5 leirikylää. Leirikylässä on noin 550 asukasta. Leirikylä jakaantuu leirisavuihin. Leirisavuissa on noin 100 asukasta. Jokaisessa leirikylässä on 1 kyläkeittiö, Leivossa ja Pöpössä on molemmissa 1 kyläkeittiö. Pöpön kyläkeittiö on mitoitettu noin 900 asukkaalle. Leivon kyläkeittiö on mitoitettu noin 400 asukkaalle.
Kyläkeittiöt on sijoitettu leirikaavaan sellaisiin paikkoihin, että ne ovat mahdollisimman aikaa ja kuljetuksia säästäviä ja voidaan helposti varmistaa ruoka-aineiden säilyminen kylmänä valmistukseen saakka. Tavoite on, että leirillä ei turhaan ajeta millään polttoainetta vaativalla laitteella. Ruokatarvikkeet tuodaan keittiöille autolla, maitokärryillä tai mönkijällä. Yleensä 2 keittiötä on sijoitettu vierekkäin, joka mahdollistaa yhteistyön.
Leirillä on 4 muonavarastoa, josta logistiikkatiimi toimittaa kerran vuorokaudessa säilyvät ruokatarvikkeet kyläkeittiöille. Keittiöhenkilökunta hakee helposti pilaantuvat ruokatarvikkeet muonavarastoilta ennen aterioiden valmistuksen aloittamista. Muonavarastot ovat muonitustiimin hallinnassa ja ohjeistuksessa, mutta henkilöstö tulee alaleireistä. Jokaiseen alaleirin muonavarastoon tarvitaan yksi varastovastaava ja 8 henkilöstön jäsentä. Ruokatarvikkeet lajitellaan muonavarastoilla kyläkeittiökohtaisiksi eriksi. Tärkeä asia, jossa varmastikin tapahtuu säätöä, ovat erityisruokavalioihin liittyvät ruokatarvikkeet. Ennen aterian valmistuksen aloittamista on syytä varmistaa että kaikki tarpeellinen on saatu keittiölle.
Haikkipäivinä logistiikkatiimi toimittaa haikkimuonat kyläkeittiöihin, joista ne jaetaan kylittäin haikkivartioille.
Leirillä ei ole varsinaista keskuskeittiötä. Kaleva-alaleirin alueella olevat 2 kyläkeittiötä toimivat rakennusleirin ja purkuleirin keittiöinä. Rakennusleiri resurssoi nämä kyläkeittiöt erikseen paikalle tulevista kyläkeittiöhenkilöistä. Purkuleirin osalta on voimassa samanlainen järjestely. Leirisavuissa on ruoan valmistaminen kielletty.