Hyvä ruoka, parempi leiri

Kilke suurleirillä asutaan leirikylissä. Jokaisessa alaleirin leirikylässä on noin 500 asukasta. Kaikkihan tietävät, että keittiö on kodin sydän. Kyläkeittiö on siis kylän sydän. Kyläkeittiössä syödään 4 ateriaa päivässä; aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Ruokailuiden välisenä aikana ja etenkin illalla on kyläkeittiön ruokasali käytettävissä leirin ohjelmaan. Pöytien ääressä on mukava askarrella, pitää palavereita, suorittaa leirikasteita, juhlia syntymäpäiviä, laastaroida haavoja jne.

Jokaisella alaleirillä on muonitusmestari, joka vastaa yhdessä muonitustiimin ja oman tiiminsä kanssa alaleirin muonituksesta.

Jokainen alaleiri pestaa itse kyläkeittiöiden henkilökunnan. Henkilökunnan hankinta on aloitettava nyt. Tavoite on hankkia sekä ammattilaisia, että opettelevia tekijöitä, uusia leirejä silmällä pitäen.

Kyläkeittiöiden toiminnasta leirin aikana vastaavat kyläkeittiökympit (vuoropäälliköt).
Kyläkeittiöissä työskennellään kahdessa vuorossa. Molemmissa vuoroissa on vuoropäällikkö ja hänellä keskimäärin 11 apulaista. Apulaisten määrä vaihtelee keittiön tuotannon mukaan. Osa keittiöistä tuottaa ruokavalioita, kasvisruokaa ja osa muonittaa perusmuonitusta. Keittiöiden luonne, eli mitä keittiö tuottaa, ratkaisee tekijöiden osaaminen. Osaavimmat saavat haastavimmat tuotannot hallittavakseen. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli tarvitset rekrytoinnissa apua, muonituspäällikkö Räsään ml [dot] rasanen [ät] gmail [dot] com tai Therese Meriheinään therese [dot] meriheina [ät] sulo [dot] fi.

Kyläkeittiön henkilökuntaa tarvitaan siis noin 24 - 30 leiriläistä. Leirin jokaisena päivänä, paitsi vierailupäivänä, on puoli vuorokautta vapaavuoroa ja silloin vapaalla oleva henkilökunta tekee, mitä itse haluaa, olipa se sitten hengailua kahvilassa tai leirin ohjelmaan osallistumista. Myös tuplapestit ovat ihan mahdollisia: muutama keittiövuoro ja muun ajan voi olla esimerkiksi ohjelmapisteessä.

Kilke - leirin kyläkeittiön rakentaminen, varustelu ja toiminta

Kyläkeittiön toimintamalli, rakenne ja varustelut on testattu kesällä 2007 Kohinalla. Tätä toimintamallia on muokattu monen ihmisen voimin, ja tämän mallin mukaan toimimme Kilkkeellä. Olen tehnyt tämän materiaalin ja suunnitelman ja annan mielelläni lisätietoja keittiöstä, joten kerro yhteystietosi, pestisi ja kysymyksesi, niin vastaan sinulle ja tärkeitten muutosten osalta täydennän tarvittaessa myös tätä suunnitelmaa. Yhteystiedot: korhospauli [ät] gmail [dot] com tai 040 5626099

Leirin muonitusmalli - Kyläkeittiöt

Kilke 2010 leirillä on 4 alaleiriä ja lisäksi perhe- ja palveluleirit: Kaleva, Tuikku, Raffu, Lapa + Perhekylä Pöpö ja Palvelukylä Leivo. Jokaisessa alaleirissä on 4 tai 5 leirikylää. Leirikylässä on noin 500 asukasta. Leirikylä jakaantuu leirisavuihin. Leirisavuissa on noin 100 asukasta. Jokaisessa leirikylässä on 1 kyläkeittiö, Leivossa ja Pöpössä on molemmissa 1 kyläkeittiö.

Kyläkeittiöt on sijoitettu leirikaavaan sellaisiin paikkoihin, että ne ovat mahdollisimman aikaa ja kuljetuksia säästäviä ja voidaan helposti varmistaa ruoka-aineiden säilyminen kylmänä valmistukseen saakka. Tavoite on, että leirillä ei turhaan ajeta millään polttoainetta vaativalla laitteella. Ruokatarvikkeet tuodaan keittiöille autolla, maitokärryillä tai mönkijällä. 2 keittiötä on yleensä sijoitettu vierekkäin, joka mahdollistaa yhteistyön.

Jokaisessa alaleirissä on 1 muonavarasto, josta haetaan ruokatarvikkeet jokaiselle kyläkeittiölle. Muonavarastot ovat muonitustiimin hallinnassa ja ohjeistuksessa, mutta henkilöstö tulee alaleireistä. Jokaiseen alaleirin muonavarastoon tarvitaan yksi varastovastaava ja 8 henkilöstön jäsentä. Leirillä ei ole varsinaista keskuskeittiötä. Kaleva-alaleirin alueella oleva 1 kyläkeittiö toimii rakennusleirin ja purkuleirin keittiönä. Leirisavuissa on ruoan valmistaminen kielletty.

Kyläkeittiöiden rakentaminen

Kyläkeittiössä on 2 ruuanvalmistus/ tarjoilutelttaa, pressulla katettu tila keittimille, varastoteltta, ruokailukatos pöytineen noin 200:lle leiriläiselle sekä mahdollisia muita telttoja leiriläisten virkistäytymistä varten. Muut teltat tulee hankkia muun kuin muonituksen organisaation kautta, esimerkiksi lippukunnista.

Kaikkien kyläkeittiöiden on oltava toiminnassa leirin ensimmäisen päivän aamuna.
Tätä varten on pestattava riittävä määrä rakennusleiriläisiä tekemään tarvittavia rakenteita, että leiriläiset saadaan ruokittua ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kyläkeittiöt rakennetaan rakennusleirin alussa. Mitä parempi rakennustiimi alaleirillä on, niin sen parempi kyläkeittiö syntyy. Kyläkeittiö voi olla leiriporttiin verrattava kylän oma rakennelma. Kyläkeittiömestari eli tämän tekstin kirjoittaja ja hänen varahenkilönsä opastavat keittiöiden rakentamisessa.

Kyläkeittiön rakentamiseen on varattava aikaa noin 2 vuorokautta ennen leirin alkua. Keittiön rakentamiseen tarvitaan noin 10 rakentajaa. Rakentamiseen tulee ohjeistus.

Koska maasto-olosuhteet ovat erilaiset jokaisessa kyläkeittiössä, niin kyläkeittiöistä tulee väkisinkin hieman erilaiset. Samat toiminnot niihin kuitenkin on sijoitettava ja kyseisessä paikassa on mietittävä, että miten jonotus, ruokailu, tiskaus, huolto jne. käytännössä toimivat. Kyläkeittiömestari yrittää saada aikaiseksi yksilöidyt keittiökohtaiset suunnitelmat ennen leirin alkua, mutta tämä ei välttämättä ole mahdollista.

Kaikki kyläkeittiöiden rakentamiseen tarvittavat varusteet, teltat, peitteet, puutavara, narut, varastohyllyt, keittimet hankitaan leiriorganisaation puolesta. Keittiöiden ruuan valmistamiseen tarvittavista varusteista osa hankitaan lippukunnista. Muonitustiimi tulee ohjeistamaan tämän hyvissä ajoin ennen leiriä.

Kyläkeittiön henkilöstö

Jokaisella alaleirillä on muonitusmestari joka vastaa yhdessä muonitustiimin ja oman tiiminsä kanssa alaleirin muonituksesta.

Jokainen alaleiri pestaa itse kyläkeittiöiden henkilökunnan ja samalla muonitusvaraston henkilökunnan.

Kyläkeittiöiden toiminnasta leirin aikana vastaavat kyläkeittiökympit (vuoropäälliköt).
Kyläkeittiöissä työskennellään kahdessa vuorossa. Molemmissa vuoroissa on vuoropäällikkö ja hänellä noin 11 - 14 apulaista.

 Leivon kyläkeittiössä on 3 vuoroa.Vuoron vaihto klo 14:30. Vuoro keittiössä vaihtuu lounaan tiskien jälkeen. 

Vuoro kestää yhden vuorokauden. Poikkeukset tähän ovat mahdollisia.

Hygieniapassikoulutus muonitusmestareille ja muonituskympeille on pakollinen ja muille keittiöihmisille ei ole pahitteeksi, mutta ei ole välttämätön. Muonitustiimiimme kuuluu hygieniapassikouluttaja, joka kouluttaa muonitusmestarit ja muonituskympit.

Erityisruokavaliot

Leirin alussa on erityisruokavalioihmiset haastateltava ja tarkistettava heidän erityisruokavalionsa. Ilmoittautumisen yhteydessä on tapahtunut väärinymmärryksiä ja ilmoittautumisten syöttämisessä tms. tilanteessa on leiriläisten tietokantaan saattanut tulla virheitä. Haastattelun tekee alaleirin muonitusvastaava ja häntä auttavat muonitustiimin jäsenet. Ruoka-aineallergioista on toimitettava todistus.

Vierailupäivät

Vierailupäivät ovat kiireisiä päiviä keittiöillä, koska vierailijat muonitetaan siinä kyläkeittiössä, missä heidän leiriläisensä asuu. Molemmat vuorot tarvitaan töissä vierailupäivänä. Vierailijoilla on oltava mukana omat ruokailuvälineet.

Palvelu

Keittiö ja siellä tarjottava ruoka on yksi tärkeimmistä jutuista leirillä. Jos leirikeittiössä on hyvä meininki ja ruoka on hyvää, niin todennäköisesti kaikilla on hauskaa.

Hyvä ruoka, parempi leiri.

Muonitusihmiset jos ketkä ovat leirillä palvelutehtävässä. Hymy ja iloinen mieli on tärkein varuste muonitusihmisille. Kokemus ei ole tarpeen kaikille, koska sitä saa kyläkeittiössä.

Kyläkeittiömalli on suunniteltu siksi, että se tekee hymyn ja iloisen mielen mahdolliseksi leirimuonittajille. Tällä mallilla leirimuonitus ei ole raskas kokemus.