GERONIIMOUUU, Irma & Tarmo

Tänään tutkiva journalismi valtasi mielemme. Aamulla meidän oli tarkoitus suunnata improvisaatiosaitille haistelemaan impron tuoksuja. Tarmo kuitenkin improsi itsellensä niin hyvän nukkumapaikan, ettei lähdöstä tullut mitään. Irmaakin houkutteli enemmän lepäily sekä sumpittelu.

Iltapäivällä tartuimme toimiin ja syrjäytimme laiskottelijat mielestämme. Käänsimme nenämme kohti maalaaksoa testailemaan peuhulan tarjoamia haasteita, mukanamme koko tiimi assistenttia myöten. Tapasimme myös Aihki-leiriltä tunnetun Big Bossimme, tehotiimi oli ehyt. Maalaakson komeat miekkoset ottivat meidät vastaan. I LIKE! ;) Ensin menimme kävelemään vetten päällä. Irma polki vimmatusti, että pysyisi pinnalla, mutta Tarmo kompastui omiin jalkoihinsa ja vajosi jöijjöön. Palomiesten opettamat pelastustaidot olivat tarpeen. Irma kiskoi ja Tarmo kohosi pinnalle. Jöijö oli valmistettu myös kokonaan syömiskelpoisista tuotteista. JEE! Jöijön jälkeen oli hyppyjen aika. GERONIIMOOO! Kaikui laaksossa, kun Irma ja Tarmo halkoivat ilmaa. Bagjump oli ehdoton suosikki, meidän huimaaville päille. Tarmon pommi on lujin! Suullinen opastus meni perille, mutta kylttien lukutaitoa täytynee vielä harjoitella....

Etsiskelimme vielä Jalalla Koreasti saittia, johon olimme aiemmin ilmoittautuneet. Sitä ei kuitenkaan koskaan löytynyt ja olimme pettyneitä, koska emme saaneet aistia tanhujen tunnelmia.

Äsken saimme ihailijapostia! Tai siis... postia sukulaisilta. Mutta olisihan se voinut olla ihailija. Ei ollut. Kiitos kuitenkin rakkaat sukulaisemme ja kaikki muutkin.

Nyt täytyy rientää alaleirin yhteiselle iltanuotiolle. Jos olemme myöhässä, Irman mielestä vastustamaton savunjohtajamme suuttuu. IIIIK.

Nyt siis kiire sukassa, kello hukassa (Oikeasti Tarmon oikeassa kädessä) ja sitä rataa..

Rakkaudella,
Irma & Tarmo, vai ketä ne nyt olikaan?